Kuva: julkisista lähteistä
On syytä erottaa tilapäiset konfliktit ja kehityskriisit myrkyllisestä käyttäytymisestä, joka tuhoaa luottamuksen ja aiheuttaa haittaa
Äiti-tytär-suhdetta pidetään yhtenä naisen elämän vahvimmista ja syvimmistä suhteista. Ne voivat olla tuen, lämmön ja viisauden lähde, mutta joskus niistä sen sijaan tulee jännitteiden, kivun ja jopa psykologisten traumojen kenttä.
On syytä erottaa tilapäiset konfliktit ja kehityskriisin hetket myrkyllisestä käyttäytymisestä, joka tuhoaa luottamusta ja aiheuttaa haittaa. Psychology Today on nostanut esiin muutamia keskeisiä signaaleja, jotka auttavat ymmärtämään, että äiti-tytär-suhteessa on jotain menossa pieleen.
Kontrolli ja rangaistus vuoropuhelun sijaan
Sen sijaan, että äiti kuuntelisi tytärtään, hän reagoi kaikkiin erimielisyyksiin huutamalla, rankaisemalla tai vieraannuttamalla tytärtään. Lapsuudessa tämä voi näyttää siltä, että häntä kielletään menemästä ulos tai että hänet jätetään ”huomiotta”. Aikuisiässä se voi olla kovia lauseita, kuten: ”Jos teet asiat omalla tavallasi, et ole tyttäreni.
Liiallinen kontrolli vie lapselta itsemääräämisoikeuden tunteen ja luo pelkoa omien päätösten tekemistä kohtaan.
Vuoropuhelun ja kompromissien puute
Terveessä parisuhteessa on tilaa keskustelulle silloinkin, kun mielipiteet eroavat toisistaan. Myrkyllisissä suhteissa äiti joko väheksyy tyttärensä valintoja tai yksinkertaisesti kieltäytyy kuuntelemasta. Tytär esimerkiksi valitsee toisen ammatin tai kumppanin, ja äiti kutsuu sitä ”tyhmäksi”, ”häpeälliseksi” tai ”perhearvojen pettämiseksi”.
Tällainen käytös kieltää tyttäreltä oikeuden omaan ääneen ja tuhoaa luottamuksen.
”Synnynnäisten luonteenvirheiden” osoittaminen tyttärelle.
Joissakin perheissä konfliktit muuttuvat syytöksiksi, ja tyttären mikä tahansa päätös tulkitaan todisteeksi hänen ”kiittämättömyydestään”, ”heikkoudestaan” tai ”kyvyttömyydestään elää oikein”. Tämä ei ole enää kritiikkiä yksittäisiä toimia kohtaan, vaan hyökkäys persoonallisuutta vastaan.
Tämän seurauksena tytär alkaa epäillä omaa arvoaan, hänelle kehittyy ahdistus tai huijarisyndrooma.
Kaikkea eriävää mielipidettä kutsutaan ”epäkunnioitukseksi”.
Perinteisissä kulttuureissa vedotaan usein käskyyn ”kunnioittaa isää ja äitiä”. Joskus tätä normia käytetään kuitenkin keinona vaientaa tytär ja kieltää hänen oma mielipiteensä.
Tämä nähdään manipulointina ja syyllistämisen siirtämisenä, jolloin äiti asettaa itsensä ”uhriksi”, vaikka todellisuudessa hän tukahduttaa terveen vuoropuhelun.
Täydellinen vetäytyminen suhteesta
Lauseet kuten ”Jos teet sen minun tavallani, voit unohtaa tien kotiini” tai ”Joko kuuntelet minua tai en tunne sinua enää” ovat myrkyllisen suhteen äärimmäisiä ilmentymiä. Rakkauden ja hyväksynnän sijaan äiti antaa uhkavaatimuksia.
Tällaiset sanat aiheuttavat syviä haavoja ja ovat usein syynä tyttären henkiseen romahtamiseen ja vieraantumiseen perheestä.
On tärkeää ymmärtää, mikä on mitä
Kaikki äidin ja tyttären väliset riidat eivät ole myrkyllisiä. Ristiriidat ovat luonnollisia, niitä syntyy silloin, kun tytär oppii vahvistamaan rajojaan ja itsenäisyyttään. Säännöllinen painostaminen, manipulointi ja väheksyminen eivät kuitenkaan ole ”kasvatusvaikeuksia” vaan merkkejä epäterveestä suhteesta.
Tarpeellinen:
- asettaa selkeät henkilökohtaiset rajat,
- hakea ammattiapua trauman käsittelyyn,
- Hae tukea ystäviltä, kumppaneilta tai arvostus- ja hyväksymisyhteisöiltä.
Suhde äitisi kanssa on perusta, jolle itsetuntosi ja naisidentiteettisi rakentuvat. Jos tämä perusta on myrkyllinen, on tärkeää huomata se ajoissa, kutsua asiat esiin ja aloittaa matka paranemiseen. Muista, että rakkaus ei ole kontrollointia tai manipulointia, vaan valintojesi tukemista, hyväksymistä ja kunnioittamista.
